Kohtaamiset ja yhteisöllisyys houkuttelevat espoolaisia asukkaita yhteiseen olohuoneeseen

Kuvaile Trapesaa ja itseäsi lyhyesti?

Terve! Olen Raisa Lindroos. Olen aiemmin toiminut yrittäjänä ja työelämän konsulttina 15 vuotta, sitä ennen työskentelin projektiammattilaisena, journalistina sekä markkinointiviestinnässä.

Raisa Lindroos, Filoksenia ry:n pääsihteeri ja yksi kansainvälisen Trapesa-keskuksen perustajista  (Kuva: Trapesa)

Vuonna 2000 olin yksi kansainvälisen Trapesa-keskuksen perustajista, ja nyt 20 vuotta myöhemmin olen Filoksenia ry:n ylpeä pääsihteeri. Filoksenia on kreikankielinen sana, joka tarkoittaa vieraanvaraisuutta, tarkkaan ottaen ’rakkautta muukalaisiin’. Yhdistys rahoittaa ja kehittää Trapesan toimintaa. Trapesa (kreikkaa) tarkoittaa pöytää, joka symboloi yhteen tulemista, yhdessä olemista, elämän ja tarinoiden jakamista, toisiltamme oppimista sekä tietenkin iloisia juhlia ja yhteisöllistä energiaa.

Mikä on Filoksenia ry: n historia? Mistä syntyi Trapesan idea?

Kun rajanaapuri Neuvostoliitto romahti, sen talous ja perheyhteisöt hajosivat. Suomessa asuvat sukulaiset, Karjalan evakot ja ortodoksisen kirkon jäsenet olivat huolissaan kaduille hylätyistä lapsista. Filoksenia perustettiin auttamaan Pietarin katulapsia. Se tapahtui toimittamalla perustarvikkeita ja kuukausilahjoittajien raha-avustuksia pietarilaisille yhteistyökumppaneille lasten turvaksi ja avuksi. Tämä työ jatkuu nykyisin nuorten kuntoutustyöstä palkitun Pyhän Anastasia -yhteisön moniammatillista työtä tukien.

Trapesa syntyi Suomessa tehtävää auttamistyötä varten. Trapesassa kohtaa monimuotoinen yhteiskunta, eritaustaiset ja eri-ikäiset kansalaiset sekä väestöryhmät. Yhteinen olohuone rakentaa välittävää yhteisöllisyyttä, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia, tasa-arvoisuutta sekä kykyä käydä dialogia erilaisten ihmisten ja katsomusten kesken. Jatkuva tehtävä on vähentää ennakkoluuloja ja rasismia.

Millaisia aktiviteetteja Trapesa järjestää?

Trapesan urbaanissa olohuoneessa ideana on juurruttaa ihmisiä kotiseutuunsa kiinnittämällä ja osallistamalla heitä paikallisiin yhteisöihin ja verkostoihin. Uskomme, että Trapesassa on matala kynnys astua sisään, kysyä neuvoa asioiden hoitoon, saada psykososiaalista ammattiapua sekä tutustua uusiin asioihin ja ihmisiin hyvän vuorovaikutuksen ja ryhmätoiminnan sekä kulttuuritapahtumien keinoin. Eri taiteenlajeilla ja esiintyjillä on tärkeä rooli yhteisöllisenä voimavarana ja kokeilukulttuurin rakentajana.

Trapesa rakentaa välittävää yhteisöllisyyttä, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia, tasa-arvoisuutta sekä kykyä käydä dialogia erilaisten ihmisten ja katsomusten kesken. (Kuva : Raisa Lindroos)

Lasiseinäinen yhteisötila Trapesa on juhliva organisaatio. Keskellä vilkasta Espoon keskuksen juna-asemaa on näyttävää järjestää eri kulttuurien juhlia, kuten intialainen valon juhla diwali, Lähi-idän kansojen kevätjuhla nowruz, eri kansojen catwalk show, Eurooppa-päivä sekä perhejuhlia, kuten joulu ja pääsiäinen. Suomalaisista vanhoista vähemmistöistä kerrotaan saamelaisten, romanien, karjalaisten, tataarien ja suomenruotsalaisten juhlissa.

Trapesa järjestää eri kulttuurien juhlia (Kuva: Raisa Lindroos)

Yhteistyökumppanien kanssa tuotamme runsasta ohjelmatarjontaa, kaupungin tapahtumia, yleisöluentoja ja keskustelutilaisuuksia mm. onnistuneesta kotoutumisesta, seksuaaliterveydestä, kestävästä kehityksestä ja monista ajankohtaisista aiheista.

Mikä ovat Trapesan suurimmat saavutukset? Kuinka asiakkaita saadaan mukaan toimintaan?

Trapesa on onnistunut 20 vuoden aikana kasvattamaan luottamuksellisen sijan eri kieliryhmien ja katsomusten yhteisöissä sekä ammattilaisorganisaatioissa. Maanmiehet ja -naiset tuovat uusia espoolaisia Trapesan toiminnan piiriin. Eri työmuotojen, sosiaalityön, neuvontapalvelujen ja kulttuurityön monimuotoisuus tarjoaa jokaiselle jotain. Pitkäjänteisen toiminnan rinnalla kehitetään uusia työtapoja koko ajan ja haetaan uusia kumppaneita ja osallistujia.

Pop-up vapaaehtoiset ovat aina olleet tärkeä resurssi (Kuva: Raisa Lindroos)

Järjestömme on pieni, joten sekä pitkäaikaiset että pop-up -vapaaehtoiset ovat aina olleet tärkeä resurssi. Eritaustaiset ja -kieliset ihmiset ehdottavat ja suunnittelevat työntekijöiden kanssa ohjelmaa Trapesaan, kuten skotlantilainen kyläjuhla, venäläinen kulttuuri-ilta, kiinalainen täydenkuun juhla, etiopialainen uusi vuosi, meksikolainen Kuolleiden päivä ja kulttuurienvälinen lasten juhla. Yhdessä tekemällä ihmiset tuntevat yhteenkuuluvuutta. Keskinäisessä vuorovaikutuksessa syntyy lämpimiä ihmissuhteita. Samoista asioista ja harrasteista kiinnostuneet löytävät toisensa.

Trapesassa on matala kynnys astua sisään, tutustua uusiin asioihin ja ihmisiin hyvän vuorovaikutuksen ja ryhmätoiminnan sekä kulttuuritapahtumien keinoin.  (Kuva: Raisa Lindroos)

Mitkä asiat ovat tärkeimpiä Trapesaan liittyviä haasteita?

Nyt eletään koronapandemian aikaa. Suomi on pärjännyt hyvin, vaikka menehtyneitäkin on tätä kirjoitettaessa yli 300. Ovien sulkeminen maaliskuun alussa oli nopeaa ja helppoa, mutta ovien avaaminen yhteisötoiminnalle on tehtävä askel askeleelta. Tututkin Trapesan kävijät ovat varovaisia.

Viime kuukausina Trapesa on ottanut monia digiloikkia, kun on ollut pakko. Olohuone on nyt virtuaalikahvilassa, taideryhmät kokoontuvat zoom-alustalla, videotarinoita kerrotaan YouTubessa ja tapahtumat lähetetään suoratoistona. Neuvonta tapahtuu nyt puhelimitse. Kriisissä olevia ja koronatilanteessa vakavasti ahdistuneita on tavattu kasvokkain suojavarusteista huolehtien.

Suurin haaste mielestämme vasta odottaa. Perheiden dynamiikka, parisuhdeväkivalta ja laiminlyötyjen lasten tilanne tullee näkyville kokonaisuudessaan vasta ensi syksynä. Nyt on jo lisätty eri työmuotoja: psykologinen keskusteluapu, luottamukselliset teemaryhmät, stressiä poistavat ohjelmat (meditointi, mindfulness, jooga, liikunta). Käytännössä tarvitaan erikoistuneiden ammattilaisten ja järjestöjen yhdessä tekemistä sekä turvallisten verkostojen rakentamista ihmisten avuksi.

Mikä on Trapesa-suunnitelma seuraaville kuukausille / vuosille? Miten haluat parantaa toimintaanne?

Yhdistyksellä on ollut kasvustrategia. Omaleimainen työmme on mallinnettavissa paikkakunnille, missä ulkomaalaistaustaiset ovat vielä harvinainen ilmiö tai missä väestöryhmien välillä on jännitteitä. Psykososiaaliset ja henkisiä voimavaroja lisäävät työmuodot, aikaa antava auttamistyö ja kohtaamiset yksilöiden ja yhteisöjen kesken ovat työn perustana.

Espoon kaupunki on yksi monikulttuurisimmista kaupungeista Suomessa. Avoimet keskustelut menestyksestä ja mahdollisuuksista, vuorovaikutuksen ja integraation uhista ja esteistä ovat tärkeitä ja merkityksellisiä. (Kuva: Raisa Lindroos)

Ammatillista yhdessä tekemistä ja toisilta toimialoilta oppimista tulee lisätä. Ohjaamme asiakkaita poistumaan aika ajoin omista asenne-, kieli- ja kulttuurikuplista. Myös ammatillisia ja hallinnon kuplia tulee rikkoa. Yhdessä saamme enemmän aikaan. Porukan hartioilla voidaan kantaa enemmän taakkoja, ratkoa ongelmia sekä löytää ammatilliset rajat ja kollegiaaliset voimavarat.

Kuinka kauan Trapesa on osallistunut Active NGOs -projektiin?  Mitä odotat yhteiseltä tekemiseltä?

Kutsu Active NGOs -työhön tuli kahdelta Espoon kaupungin toiminnan ihmiseltä, Maria Tiilikkalalta ja Said Adenilta, jotka johtavat hanketta Suomessa. He ovat pitäneet meitä ajan tasalla jo EU:n rahoituspäätöstä odotellessa. Irina ja Levente tulivat vierailulle ja videoimaan Trapesaan jo heinäkuussa 2018. Paikallinen, poikkihallinnollinen ULG-verkostotyöskentely on ollut hyödyllistä. Se on sekä tutustuttanut ammattilaisia ja päättäjiä toisiinsa että tuonut toimintoja tutummaksi ja mahdollistanut aiempaa tiiviimmän yhteistyön.  Arvostamme Espoon kaupungin eri toimialojen osallistumista ja tietysti Marian ja Saidin ahkeraa panosta tähän hankkeeseen. Myös järjestöjen väliset suhteet ovat tiivistyneet.

Active NGOs -projekti on EU-hankkeista yksi tehokkaimpia ja tuloksekkaimpia hankkeita, missä olen työskennellyt. Hyvin suunniteltu prosessi, motivoituneet osallistujat, kiinnostavat erilaiset kaupungit sekä moniammatillinen johto tuottavat hyvää laatua. Odotan, että Active NGOs -yhteisöt Espoossa ja muissa Euroopan kaupungeissa jatkavat aikaansaavaa kehittämis- ja muutostyötä. Kaupunkien ja niiden järjestöjen vieraanvaraisuus ja kulttuurien rikkaus tuo lämpöä kaikkeen oppimiseen ja vuorovaikutukseen.

Mitä Trapesa ja sinä olette oppineet Active NGOs -projektista?

Olen nyt jo saanut paljon uutta ajateltavaa, kehitysideoita ja hyviä verkostoja sekä yksilöistä että organisaatioista. Trapesa haluaa samaistua moderneihin urbaaniympäristöihin ja innovaatioihin. Edelläkävijöiden esimerkit Euroopasta sekä hankepartnereiden kertomuksissa että luento- ja lähdemateriaalina muistakin Euroopan maista ovat olleet kannustavia ja innoittavia, mistä poimimme malleja omaan toimintaan tietoisesti ja alitajuisesti.

Active NGOs projektissa edustajamme on päässyt mukaan oppimaan Santa Polan seminaareihin (Kuva: Maria Tiilikkala)

Edustajamme on päässyt mukaan oppimaan Santa Polan ja Dubrovnikin seminaareihin. Korona on pakottanut muokkaamaan toimintaa tässäkin hankkeessa. Nyt emme saaneet eurooppalaisia ystäviä Espooseen, mutta hankkeen webinaari toi meitä kuitenkin yhteen konkretisoimaan parhaita käytäntöjä poikkeusajan haasteiden ratkomiseksi.

Espoon ULG-ryhmä tuntuu vain vahvistuneen: ajantasaisen tiedon ja uusien käytäntöjen jakaminen sekä yhteistyömahdollisuudet ovat vain yksi esimerkki hyödyistä. Uskon että korona-aikana ryhmän olemassaolo dialogi- ja yhteistyöfoorumina on entistä arvokkaampi.

Lopuksi - Millä tavoin Active NGOs -hanke voi auttaa Trapesaa kehittämään toimintaa tulevaisuudessa?

Vahvuutena on ollut se, että paikalliset ULG-ryhmät ja niissä eri alojen ammattilaiset keskustelevat yhdessä opituista asioista ja muiden maiden esimerkeistä sekä soveltavat uusia toimintaideoita yhteisen keskustelun keinoin omaan toimintaympäristöön. Lisäämme oman kaupungin asukkaiden hyvinvointia, vireyttä ja parempia palveluja.

Yhteinen tekeminen ja kehittäminen Espoon kaupungin eri yksiköiden ja ammattilaisten kanssa varmasti jatkuu. Kaupungin strategia ja Trapesan strategia ovat linjassa arvoperustana ja toiminnallisesti. Myös järjestöjen kanssa resursseja osataan yhdistää aiempaa paremmin asukkaiden ja asiakkaiden hyödyksi.

Elokuu 2020

Nga Phan - Kansainvälisten asioiden koordinaattori, Espoon kaupunki